Tietoa meistä

Pyhäjoen Metsästysseura ry

Pyhäjoen Metsästysseuran sai alkunsa vuonna 1950 ja vuonna 1958 kun muut kylät erkanivat seurasta ja perustivat omat metsästysseurat, Pyhäjoen Metsästysseuraan jäivät Pohjan- ja Etelänkylän maa-alueet ja metsästäjät.

Tällä hetkellä seurassa on jäseniä 309, joista maanomistajajäseniä on 176 ja metsästysmaita on yhteensä n. 12 500 ha.

Seuran toiminta kuudenkymmenen vuoden aikaan on ollut monipuolista, ei vain pelkkää metsästystä. Riistanhoito, kenneltoiminta sekä erilainen kilpailutoiminta on ollut vahvasti mukana koko seuran historian.

Riistanhoitoa on tehty vuosittain vaikkakin eri aikoina painopistealueet ovat olleet erilaiset. On tehty riistapeltoja, hirville nuolukiviä, ruokittu kanalintuja, kasvatettu fasaaneja, rakennettu pönttöjä. Viime vuosina kauriskanta on lisääntynyt alueella ja talviruokinnalla saatu kanta pysymään alueella ja selviytymään talven yli. Kauriista on tullut uusi riistaeläin seuran alueelle.

Pienpetopyynti on myös ollut aktiivista Pyhäjoen alueella, usein jäseniämme on palkittu Riistanhoitoyhdistyksen pienpetokilpailuissa.

Pyhäjoen Metsästysseuralla on myös oma ampumarata ja seura on osakkaana myös kiekkoradassa joka on myös seuramme ampumaradan yhteydessä.  Ampumakilpailut ovat olleet mukana lähes koko seuran historian ja seuran jäsenet ovat menestyneet hyvin mm. hirvenhiihdossa.

Kenneltoiminta on myös kuulunut seuran toimintaan koko ajan ja seuramme jäsenet ovat aktiivisia koiraharrastajia. Vielä 70- ja 80 luvulla Pyhäjoen Metsästysseura piti omia koiranäyttelyitä ja ajokoetoiminta oli myös vahvasti mukana ja järjestettiin useita ajokokeita. 2000-luvulla koetoiminta on ollut lähinnä maiden luovutusta muiden seurojen koekäyttöön.  Vaikka omaa koe- ja näyttelytoimintaa ei seura ole järjestänyt, ovat seuramme jäsenet aktiivisia koiramiehiä, ovat heidän koirat menestyneet hyvin näyttelyissä ja kokeissa ja koiria on palkittu mm. käyttövalion arvolla.

Vuosikymmenten varrella Pyhäjoella on ollut ja on tänä päivänäkin monta huippu koiraan ja koiran kasvattajaa.

Metsästys seuran alueella on ollut monipuolista ja riistaa on ollut vaihtelevasti. Hirvenmetsästys on muuttunut seuran alkuajoista, hirvikanta on lisääntynyt ja tällä hetkellä hirvikannan verottaminen sopivalle tasolle (2-3/1000 ha) metsätalouden ja liikenteen kannalta vaatii runsaasti työtä, hirvenmetsästysaika on n. 2,5 kk joka käytetään viimeiseen päivään saakka. Hirvenmetsästykseen vuosittain osallistuu n. 40 henkilöa ja porukka on ukkoontunutta, kuitenkin viime vuosina on tullut mukaan nuorempia joten hirvenmetsästys perinne tulee jatkumaan. Hirvimiehet ovat myös seuran aktiiveja jäseniä, osallistuvat myös seuran muuhun toimintaan. Hirviporkka on myös sorastanut metsä/viljelysteitä  ja raivannut vesakkoja niiden varsilta.

Metsästysseura on myös rakentanut majan ja saunarakennuksen, jotka on pääosin rahoitettu hirvien myyntituloilla. Majaa käytetään seuran kokouksiin ja erillaisiin kokoontumisiin. Maja ja sauna on vapaasti käytössä maanomistajien ja maataloustuottajien järjestämissä tilaisuuksissa, sekä niitä vuokrataan myös ulkopuolisille.

Maanomistajat ovat Metsästysseuralle tärkeitä, ilman maanomistajien vuokrausta emme tätä mukavaa harrastusta voisi toteuttaa.